Koska Saunalahden oma pojan, Heikki Hiltusen kokemukset sotien aikana kiehtovat minua niin katsoin arkistossa, minkälainen musiikki on ollut suosiossa kun on järjestetty rintamaviihdettä Hiltusen divisioonassa, eli 6. Divisioonassa.
Erittäin suosittu on ollut "Hyvää yötä" valssi elokuvasta "Sumujen silta" (Waterloo bridge)
Tässä alkuperäinen:https://www.youtube.com/watch?v=qRfEKZUNl3A
Kotimaisista kestosuosikkeja ovat olleet "Rantakoivun alla" tässä tuore esitys:https://www.youtube.com/watch?v=dmHf0sdH0dU
"Villiruusu": https://www.youtube.com/watch?v=IekmhUgZa1I
"Kaukainen ystävä" juuri tämä Dallapen versio:https://www.youtube.com/watch?v=Ntpp3Ko0IIs
Ja moni muu kaunis laulu! Heti sodan jälkeen luutnantti Eino Suistola merkitsi muistiin 6. Divisioonan suosikit ja lähetti tiedot Väinö Leskiselle ja sitten laulettiin näitä lauluja Leskisen järjestämissä aseveli-iltamissa.
Väinö Leskinen oli karismaattinen mies, joka osasi hurmata ihmisiä. Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Suomen ulkoministeri hurmasi osallistujat laulamalla tämän kauniin laulun:https://www.youtube.com/watch?v=FYL8v0Aao44
Nils Ferlinin laulu herätti varmasti enemmän myötätuntoa kuin Alexander Stubbin käytös PN:ssa
torstai 12. tammikuuta 2017
tiistai 10. tammikuuta 2017
Vuosi lähtee käyntiin.
Yritän jatkossa kirjoittaa enemmän juttuja paikallisista tapahtumista. Lounais-Espoossa rakennetaan nyt ahkerasti. Näin myös muualla Espoossa ja yksi syy siihen, että rakentaminen ja urbanisoituminen on niin nopea on muun muassa kaavoitettujen kiinteistöjen omistajien velvollisuus osallistua kunnallistekniikan rakentamiseen maankäyttömaksun muodossa.
Harmaaniityn ja Tillinmäen alueella tämä maksu oli 10 vuotta sitten - siis sen jälkeen kun laki tuli voimaan - 60 euroa/rakennusoikeusneliö. Maksun määräämisessä on monimutkaisia sääntöjä mutta itse asiassa tämä menettely olisi pitänyt olla käytössä jo kauan sitten. Uskon vakaasti siihen, että jos tämä menettely olisi ollut mahdollinen 1980-luvun puolivälin jälkeen, kun luotonanto vapautui niin 1990-luvun alun lamasta ei olisi tullun niin syvä. Lama johtui paljolti siitä, että yhtäkkiä alettiin pumpata rahaa kysynnän puolelle ja koska asuntojen tuotanto oli hyvin hidasta, niin hinnat lähtivät pilviin ja sitten kupla puhkesi.
Kysyntään ei pystytty vastaamaan siksi, että kaavoitus oli hidasta ja kunnat olivat joskus haluttomia lisäämän kaavoitusta, koska kunnallistekniikan rakentaminen oli kallista. Nyt tämä pullonkaula on poissa.
Se, että suurin syy lamaan oli asuntojen nopea hinnannousu 1986-1989 on ollut hyvin vaikeata myöntää. On puhuttu aivan muista asioista- Idänkaupan romahtaminen, kasinotalous jne - mutta totuus on se, että asuntokupla ja sen puhkeaminen oli suurin syy.
Tämä käy ilmi jos katsoo mitkä pankit tekivät suurimmat luottotappiot 1990-luvun alussa. Suhteessa liikevaihtoon ja pankin kokoon niin Helsingin Suomalainen säästöpankki oli "ykkönen". Tämä pieni säästöpankki teki peräti 4 miljardin markan luottotappiot ja tämä ei johtunut mistään "kasinopelistä" vaan tavallisten asunnonostajien ahdingosta kun kupla puhkesi ja korot nousivat todella korkealle, jopa 18-20 prosenttia tavalliselle asuntolainalle!
Harmaaniityn ja Tillinmäen alueella tämä maksu oli 10 vuotta sitten - siis sen jälkeen kun laki tuli voimaan - 60 euroa/rakennusoikeusneliö. Maksun määräämisessä on monimutkaisia sääntöjä mutta itse asiassa tämä menettely olisi pitänyt olla käytössä jo kauan sitten. Uskon vakaasti siihen, että jos tämä menettely olisi ollut mahdollinen 1980-luvun puolivälin jälkeen, kun luotonanto vapautui niin 1990-luvun alun lamasta ei olisi tullun niin syvä. Lama johtui paljolti siitä, että yhtäkkiä alettiin pumpata rahaa kysynnän puolelle ja koska asuntojen tuotanto oli hyvin hidasta, niin hinnat lähtivät pilviin ja sitten kupla puhkesi.
Kysyntään ei pystytty vastaamaan siksi, että kaavoitus oli hidasta ja kunnat olivat joskus haluttomia lisäämän kaavoitusta, koska kunnallistekniikan rakentaminen oli kallista. Nyt tämä pullonkaula on poissa.
Se, että suurin syy lamaan oli asuntojen nopea hinnannousu 1986-1989 on ollut hyvin vaikeata myöntää. On puhuttu aivan muista asioista- Idänkaupan romahtaminen, kasinotalous jne - mutta totuus on se, että asuntokupla ja sen puhkeaminen oli suurin syy.
Tämä käy ilmi jos katsoo mitkä pankit tekivät suurimmat luottotappiot 1990-luvun alussa. Suhteessa liikevaihtoon ja pankin kokoon niin Helsingin Suomalainen säästöpankki oli "ykkönen". Tämä pieni säästöpankki teki peräti 4 miljardin markan luottotappiot ja tämä ei johtunut mistään "kasinopelistä" vaan tavallisten asunnonostajien ahdingosta kun kupla puhkesi ja korot nousivat todella korkealle, jopa 18-20 prosenttia tavalliselle asuntolainalle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)