Palataan taas menneisyyteen. Virallisen sotahistorian mukaan niin talvisodan aikana ei ole Helsingissä tai sen lähiympäristössä liikkunut vakoilijoita tai desantteja. Mutta huhuja on jälkeenpäin ollut liikkeellä: On puhuttu valoilmiöistä, oudoista hiippailijoista ja tuhotöistä. Tietenkin oli näitä pommituksia ja koneita ammuttiin alas, joista olen kertonut aikaisemmin, mutta pidätetyistä vakoilijoista ja desanteista ei tiedetä, ei ainakaan virallinen sotahistoria. "On hiljaista, liian hiljaista" kuten John Wayne sanoo.
Nyt leikin, että olen Hercule Poirot ja kerron oudoista tositapahtumista ja nämä tapaukset viittaavat siihen, että paljon enemmän on tapahtunut kulissien takana.
Myöhään illalla 4.12.1939 sattui Lauttasaaressa outo tapaus. Tuntematon henkilö avasi tulen ilmasuojelujoukkojen partiota vastaan ja yksi miehistä haavoittui. Tämä käynnisti suuren etsintäoperaation mutta sen tuloksista ei ole kerrottu. Outoja valoilmiöitä näkyi usein ja epäiltiin, että joku antoi valomerkkejä pommikoneille. Keskellä päivää 19.12.1939 iv-vartiot - taisi olla joko Tilkka tai Stadionin torni - ilmoittivat, että neljä laskuvarjohyppääjä on nähty leijailevan alas Sörnäisten kaasukellon kohdalla ja samaan aikaan tuli ilmoitus, että venäläinen kone on tehnyt pakkolaskun Malmin lentokentälle.
Oliko näissä tiedoissa perää? Virallisesti ei! Mennäänpä kuitenkin eteenpäin vuoteen 1945, jolloin Sotavankileirien tutkimuskeskus kuulusteli kapteeni Lars Olof Bremeriä, s. 18.12.1911 sen johdosta, että tutkintatoimistolle oli tehty ilmianto siitä, että Malmin ampumaradalla olisi teloitettu desantteja heinä- elokuussa 1941. Tiedot löytyvät Kansallisarkiston mapista T 16058/14.
Bremer kertoi, että hän oli silloin luutnantti ja toimi 101. Ilmasuojelukomppanian päällikkönä. Komppania oli majoitettuna Malmin Nuorisoseuran talolle. Heinäkuun 22. päivä vuonna 1941 luutnantti Bremer sai suojeluskuntapiirin esikunnalta käskyn haalia kasaan vapaaehtoisia miehiä, koska Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiirin kenttäoikeus oli tuominnut kaksi desanttia kuolemaan ja teloituksen piti tapahtua seuraavana päivänä.
Bremer hoiti sitten tämän teloituksen ja ilmianto oli sikäli perätön, että kysymyksessä oli täysin laillinen tuomio ja Kenttäoikeuden pöytäkirjat liitettiin kuulustelupöytäkirjaan. Mutta Bremer kertoi kuulustelussa asioita, jotka viittaavat siihen, että talvisodan aikana on myös teloitettu desantteja Helsingissä, vaikka virallisesti näin ei ole tapahtunut. Palataan asiaan.
jatkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti