Jatketaan kertomusta: Luutnantti Bremer oli kertonut, että hänelle annettu käsky teloituksesta oli tullut luutnantti Rundmanilta. Koska RUK:n matrikkeli ei tunne sen nimistä upseeria johon tämä kuvaus sopisi, niin otin tänään - 14.2.2017 - selvää asiasta. Kyseessä lienee ollut is.päällikkönä toiminut sotilasvirkamies Oscar Georg Rundman, jolle oli annettu oikeus esiintyä luutnantin virkapuvussa. Näin toimittiin myös Espoossa, jossa palopäällikkö Håkan Brunbergille annettiin oikeus käyttää luutnantin virkapukua, koska esimerkiksi Kauklahden ilmasuojelukomppanian päällikkönä toimi luutnantti Erik Halme ja komentosuhde piti saada selväksi. Brunberg oli tosin ollut RUK:ssa mutta joutunut jättämään koulun kesken sairastumisen takia.
Luutnantti Bremer sai tämän tehtävän, valitsi komppaniastaan vapaaehtoiset teloittajat ja lähetti kaksi miestä Malmin ampumaradalle kaivamaan hauta valmiiksi. Päivä oli heinäkuun 23 vuonna 1941. Bremer meni itse moottoripyörällä paikalle, muu teloitusjoukkue polkupyörillä ja Rundman meni autolla, yhdessä yhden ratsumestarin kanssa, hakemaan tuomitut Helsingin Lääninvankilasta.
Teloitus suoritettiin, ruumiit haudattiin ja miehet palasivat majapaikkaansa Malmin Nuorisoseuran talolle. Silloin luutnantti Bremer oli kysynyt yhdeltä teloittajalta "No, miltä tämä teloitus tuntui?"
Sotamies oli vastannut "Ei siinä ollut mitään erikoista, olin jo talvisodassa teloittamassa näitä vankeja (desantteja)".
Tämä sotamies, Hugo Vilhelm Nordqvist on kantakortin mukaan palvellut talvisodassa Malmin suojeluskunnassa. Eli jos hän on talvisodassa ollut teloittamassa desantteja niin se on hyvin todennäköistä, että se silloinkin on tapahtunut Malmin ampumaradalla.
Löytyykö tähän mahdollisuuteen muitakin viitteitä, vaikka virallisen sotahistorian mukaan näin ei ole tapahtunut? Talvisodan alussa, kun pommikoneita oli ammuttu alas Helsingissä, niin lentäjien ruumiita oli haudattu Oulunkylän hautausmaalle. Tammikuun lopussa alettiin haudata näitä lentäjiä metsään, Malmin ampumaradan viereen. Sinne haudattiin muun muassa 20.2.1940 Kauklahdessa alas ammuttu ja Kytön lähelle pakkolaskun tehneen hävittäjän lentäjä, luutnantti Perevezentsev.
Kysymys kuuluu: Miksi tammikuun lopussa vuonna 1940 alettiin käyttää tätä paikkaa hautausmaana? Hugo Nordqvistin kertomus ja itse paikka, ampumaradan vieressä viittaavat siihen, että virallinen sotahistoria ei ole vielä loppuun kirjoitettu, koska jos desantteja olisi teloitettu Malmin ampumaradalla jo silloin, niin tuskinpa ruumiita olisi lähdetty viemään muualle ja luontevaa oli sen jälkeen myös lentäjien hautaaminen sinne. Syyskuussa vuonna 1941, kun luutnantti Carl-Gustaf Ullner toimeenpani useita teloituksia Malmin ampumaradalla niin oli jo itsestään selvää, että ammutut haudattiin sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti