Kuten sanottua Janne joutui vielä sotimaan saksalaisia vastaan Lapissa. Sinne joutui myös Heikki Hiltunen ja mitä kaikkea Saunalahden mies on kokenut en tiedä, mutta Janne kertoo muutamasta tapauksesta, jotka sattuivat tällä reissulla. Ensimmäinen ongelma johon Janne törmäsi oli upseerien ja päällystön jatkuva keskinäinen riitely, joka johtui siitä, että saksalaiset olivat jättäneet jälkeensä huomattava määrä alkoholia. Tästä seurasi tietenkin ikävyyksiä ja Janne sai itse kokea ikävän yllätyksen kun 6. Divisioonan kuljetusesikunta oli päässyt Pudasjärvelle. Hänen osastonsa alistettiin Laguksen joukoille ja miehet olivat sitä mieltä, että olemme nyt joutuneet ampiaispesään ja hullujen huoneeseen.
Tämä johtui siitä, että Laguksen divisioonassa oltiin hirveän tärkeitä kaikista ohjesäännöistä, arvojärjestyksestä ja muista turhanpäiväisistä yksityiskohdista. Jannen esimies, luutnantti Rajakaltio onnistui kuitenkin järjestämään asiat niin, että kuljetusesikunta palautettiin 6. Divisioonaan. Ennen sodan loppua Janne joutui jopa kenttäoikeuden jäseneksi ja evakuoitu väestö aiheutti myös paljon ylimääräistä työtä.
Kerrotaan vielä pari pientä yksityiskohtaa Jannen kokemuksista heti sodan jälkeen. Perhe joutui evakkoon Kemin lähelle ja siellä Janne sai nähdä mitä seurauksia säännöstelyllä on elintarvikkeiden tarjonnan puolella. Silakka oli säännöstelyn piirissä mutta lohi ei. Seurauksena oli, että silakkaa ei saanut juuri mistään mutta lohta sai ostaa yllin kyllin edulliseen hintaan.
Lopulta Janne pääsi kotiin Kittilän Alakylään, jonne hänellä oli tarkoitus jatkaa kauppiaana. Rakennustyöt aloitettiin sillä tavalla, että Janne rakensi ensin saunan ja autotallin. Sitten piti rakentaa isompi talo kauppaa varten. Janne teki sopimuksen erään urakoitsijan kanssa, joka lupasi "Lähetän tänne yhden porukan, joka pystyttää sinulle sen kauppakartanon, sopiiko että he tulevat jo huomenna?"
Jannella oli kiire ja hänen mielestä tämä sopi mainiosti. Seuraavana aamuna kolmen pojan "porukka" istui odottamassa kun Janne tuli paikalle. "Me tultiin rakentamaan se talo" sanoi yksi heistä.
Janne katseli pitkään poikia, jotka olivat sellaisia 18-19 vuotiaita, hänen mielestä vielä lapsia ja hän meinasi jo sanoa, että menkää kotiin kasvamaan, nämä rakennustyöt ovat miesten töitä. Mutta sitten hän ajatteli, että annetaan poikien yrittää kun he kerran ovat tulleet.
Vielä vanhana miehenä Janne muisteli näiden poikien työtä. Osoittautui heti, että he olivat täydellisiä ammattimiehiä ja työ eteni todella nopeasti. Kun Janne kysyi tästä niin pojat kertoivat, että he olivat pienestä pitäen kulkeneet isiensä kanssa rakennushommissa ja sitten kun isät joutuivat sotaan, he joutuivat itse rakentajiksi, vaikka he olivat vain 14 tai 15-vuotiaita.
Sotien aikana kasvettiin nopeasti aikuiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti