Kun puhutaan Lounais-Espoon historiasta, niin joku ehkä kysyy , miten sitten pieni ihminen asui ja eli? Siis ne, jotka eivät olleet kartanonomistajia tai korkeita virkamiehiä.
Täytyy sanoa, että arkistojen asiakirjat eivät ole kovin kattavia ja löytyy ainoastaan sattumanvaraisia tietoja. Teemu Keskisarja onkin sanonut, että historiantutkijan pitää olla kiitollinen siitä, että menneinä aikoina on tapahtunut ikäviä asioita, rikoksia ja muita kauheuksia, koska käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien pöytäkirjat ovat suurimmaksi osaksi tallella ja niistä löytyy sitten jonkun verran tietoja
Toinen hyvä lähde on muun muassa Krigskollegiet siinä tehdyt Sotilasvirkatalojen katselmuspöytäkirjat. Niissä on usein tarkat tiedot upseerien ja aliupseerien virkataloista ja talojen asukkaista. Mormoonit kuvasivat aikoinaan näitä mikrofilmeille ja luovuttivat kopiot Suomen Kansallisarkistolle. Muutenkin löytyy valtavasti tietoja Suomen menneisyydestä juuri Salt Lake Citystä. Yksi hyvä linkki sukututkijoille on tämä:https://familysearch.org/
Lounais-Espoossa on ollut vain yksi sotilasvirkatalo, eli Iivisniemen lähellä sijainnut Hannus, Mårtensby. Tämä oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin, 1-Majurin komppanian majoittajan virkatalo. Pitkä titteli! Tässä talossa ovat asuneet tämän komppanian majoittajat vuosina 1718-1810. Ensimmäinen nimi listalla on Erik Werfving 1718 ja viimeisin Emanuel Schulman 1800-1810.t
Mikä tämä sotilasvirkatalo sitten oli? Reduktion jälkeen 1680-luvulla kruunulla oli niukasti rahaa mutta paljon kruunulle palautettuja suurtiloja. Silloin luotiin järjestelmä, jossa armeijan, upseerit, aliupseerit ja miehistö saivat palkkaansa sillä, että heillä oli hallussaan joku maatila, jossa saivat asua ja viljellä sen maita. Viljelystä saatu tuotto oli sitten se varsinainen palkka. Uudenmaan Jalkaväkirykmentin komentajan, everstin virkatalo oli Liljendalin Sävträsk, jonka oli ennen reduktiota omistanut kenraali Fabian Berndes, joka tuli kuuluisaksi johtamalla Turun Ratsurykmenttiä Beltin legendaarisessa ylityksessä vuonna 1658.
Kuten sanoin, niin mormoonit luovuttivat kopiot mikrofilmeistään Kansallisarkistolle mutta luetteloissa oli yksi paha puute. Niistä ei selvinnyt minä vuonna oli jonkun virkatalon katselmusta pidetty. Kun halusi löytää jonkun virkatalon katselmuspöytäkirjat niin se oli kuin olisi etsinyt neulaa heinäkasasta. Tähän saatiin muutos kun sain pienen apurahan ja istuin kolme päivää Tukholman Sota-arkistossa digikuvaamassa katselmuspöytäkirjojen kortistoa, josta löytyy katselmusten vuosiluvut. Tämän puhtaaksi kirjoittaminen kesti sitten muutaman viikon ja luovutin tiedoston Kansallisarkistolle.
Hannuksen kohdalla katselmuspöytäkirjoja löytyy vain kaksi, eli vuonna 1732 pidettiin katselmus kun majoittajana toimi Henrik Johan Scheele ja sitten vuonna 1801, jolloin Emanuel Schulman oli aloittanut majoittajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti