Sata vuotta sitten elettiin Suomessa, Espoossa ja myös Kauklahdessa levottomia aikoja. Kansa jakaantui kahtia. Työväestö oli tyytymätön oloihin ja radikaalit ajatukset saivat vauhtia, kun Espooseen oli tullut väkeä muualta rakentamaan puolustuslinjaa Helsingin länsipuolelle.
Samaan aikaan osa nuorisosta oli löytänyt toisenlaisen tunnussanan, eli "Lockstedter Lager", tarkoittaen jääkäriliikettä. Yhteensä yhdeksän Espoossa asuvaa nuorukaista lähtivät Saksaan ja liittyivät Jääkäripataljoonaan. Heinrichsin perheestä lähti neljä veljestä, heistä tunnetuin tuleva jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs.
Tilanne Espoossa kiristyi sitten marraskuussa 1917 kun nimismies Berglund ja muutama poliisi murhattiin Leppävaarassa. Punaisen vallan aikana tapahtui Kauklahdessa ainakin kaksi murhaa. Helmikuun 27 päivänä 1918 ammuttiin Finnsin kohdalla Gustaf Adolf Löfman ja maaliskuun 17 päivä murhattiin Bensulin omistaja Fredrik Malmström.
Murhaajana pidettiin Kauklahden Työväenyhdistyksen puheenjohtajaa, Juho Feldtiä, joka samalla oli Kauklahden punakaartin päällikkönä.
Kauklahden alueella ei sitten tehty muita veritekoja ennen kuin saksalaiset tulivat huhtikuun 10 päivä.
Harmaaniitty-historiikissa kirjoitin nyt seuranneista tapahtumista näin:Kauklahdessa tapahtui nyt jotain sellaista, joka aikajanaltaan poikkeaa tapahtumista muilla paikkakunnilla. Väinö Linnan "Pohjantähdessä" kerrotaan, että vangitsemiset ja punaisten teloitukset alkoivat heti, kun valkoiset punaisten lähdön jälkeen olivat ottaneet haltuunsa kirkonkylän. Näin kertovat myöskin asiakirjat Urjalan (Linnan kotipitäjä) ja monen muun paikkakunnan kohdalla.
Näin ei toimittu Kauklahdessa, vaan kului yli kuukausi ennen kuin punaisia alettiin pidättää ja ampua. Mistä tämä johtui, se olisi tutkimuksen arvoinen asia. Taustalla saattavat olla tapahtumat Vihdissä ja Nurmijärvellä. Saksalaiset etenivät rautatietä pitkin myös Hyvinkäälle. Kun Vihti oli vallattu, paikallinen suojeluskunta pyysi apua naapurikunnista, jotta saataisiin seutu puhdistettua punaisista. Tämä tapahtui huhtikuun 25. - 26. päivinä. Espoosta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta lähetettiin suojeluskuntalaisia auttamaan tehtävässä. Koska Vihdin punaiset olivat syyllistyneet veritekoihin Kirkkonummella ja Siuntiossa, vapaaehtoisista ei ollut pulaa. Tästä retkestä, joku ulottui myös Nurmijärvelle ja Pusulaan, muodostui verinen kostoretki. Melkein 300 punaista teloitettiin. Näistä tapahtumista on kerrottu monessa kirjassa.
On syytä olettaa, että Kauklahden valkoiset raaistuivat tällä matkalla. Kun he tulivat takaisin, he päättivät tehdä jotain samantapaista omassa kotikylässään. Toukokuun 12. päivänä mentiin pidättämään yhtä punaisten johtomiehistä, rautatieaseman komissaarina toiminutta Juho Edvard Ajoa. Terroritilastossa hänestä sanotaan "arkebuserad", mutta todellisuudessa hänet ammuttiin maantiellä, koska hän yritti karata. Pidättäjät olivat joka tapauksessa uhkailleet, että pääkiihottajalle annetaan nappituomio.
Pari päivää myöhemmin Kauklahden työväenyhdistyksen puheenjohtaja, Henrik Johan teki itsemurhan, kun pidättäjät tulivat. Työväen muistikirjoituksissa hänestä sanottiin, että hän oli arvostettu mies, josta pidettiin yli puoluerajojen. Suojeluskuntalaiset raportoivat Feldtin tapauksesta tähän tyyliin: "Pahamaineinen punabandiitti tuhottiin taitavasti johdetun saarrostusoperaation päätteeksi!"
jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti