Ensinnäkin Terä käytti työkavereistaan mm seuraavia nimiä: Leijona, Ståla ja Rafu.
Leijona oli kenraaliluutnantti Leonard Grandell, Sotatalousesikunnan päällikkö.
Ståla oli eversti Johan Ståhlström, samaisen esikunnan toimistopäällikkö ja varsinainen hämähäkki sotatalouden ja asetuotannon laajassa verkostossa.
Rafu oli Rafael Lönnström, keskeinen tekijä ampumatarviketuotannossa. Oy Ammuksen ja OY Sytyttimen omistaja.
Nämä olivat Terän toiminnassa tärkeimmät miehet.
Toinen henkilö oli myös eversti Raatikainen, taisteluvälinetoimiston päällikkö. Tiedonkulku ei ole aina kulkenut kovin hyvin näiden miesten välillä, koska kesällä 1940 Terä oli näyttänyt kranaatinheittimen peruspanoksen Raatikaiselle ja kertonut, että hän valmistaa nyt näitä. Raatikainen oli sanonut "Eihän niitä valmisteta Suomessa!". Tästä Terä joutui vääntämään rautalangasta "Nämä on valmistettu tehtaallani Kauklahdessa ja Kauklahti on kylä Espoossa, Suomessa". Raatikainen totesi, että totta kai hän olisi tilannut näitä jos olisi tiennyt tästä.
Luola tai luolastot sopivat hyvin kuvaamaan Leonard Grandellin huolia ja murheita sotavuosina. Ei koskaan ollut riittävästi kallioon louhittuja tiloja ja näitä jouduttiin etsimään kissojen ja koirien kanssa. Rafael Lönnström sai heti talvisodan alkupäivinä OY Sytyttimen tuotannon siirrettyä Kauklahteen, mutta samalla aloitettiin uuden luolan louhintatyöt Pasilassa, minne Lönnström sai tuotannon siirrettyä heti talvisodan jälkeen, jolloin Sinkkivalkon tiloihin tuli Terän Kapselo.
Kapselon omisti liikemies Jarl Grahn, joka asui Solnassa, Ruotsissa ja hänellä oli filmi- ja elokuvatarvikkeita myyvä yritys muun muassa Mikkelissä. Koska filmeissä käytetty selluloidi oli erittäin sopiva krh:n lisäpanosten valmistukseen niin Grahnin yrityksestä tuli merkittävä tekijä ampumatarviketuotannossa.
Vaikka Terällä oli monta rautaa tulessa ja hän ei edes käynyt Kauklahdessa kovin usein, niin hän oli rautainen ammattimies ja näki heti ongelmat ja keksi ratkaisut. Terä toimi myös rintamajoukoissa upseerina ja saksalaisen Dahlberg&Hilbertin asetuojan asiantuntijana.
Terä oli todella tärkeä mies ampumatarviketuotannossa ja joku saattaa kysyä, miten hän on ehtinyt joka paikkaan? Jos virheet jäävät tekemättä ja ratkaisut löytyvät nopeasti niin aika ei mene hukkaan ja mies on palkkansa ansainnut. Yksi esimerkki Terän merkityksestä saatiin kun joku oli keksinyt, että nyt ei enää tarvitse valmistaa krh:n peruspanoksia Suomessa, vaan niitä voidaan tuoda Saksasta. Terä vilkaisi mallikappaletta ja totesi heti "Ei kannata tuoda noita Saksasta, koska Vihtavuoren nallit eivät sovi niihin". Terä oli nimittäin huolehtinut siitä, että Kapselon nallitusistukat toimivat moitteettomasti ja niihin käytetään Vihtavuoren nalleja.
Näin tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti